tiistai 8. marraskuuta 2011

-California-

Poppoomme on siirtynyt vihdoin kauan odotettuun Los Angelesiin. Rantatie tarjosi edelleen henkeä salpaavia maisemia ja mutkikasta tietä.  Ilma tosin oli kolea, joten auringonpalvojia ei rannoilla näkynyt. Sen sijaan merielefantteja oli kerääntynyt kymmenittäin biitsille loikoilemaan. 

San Franciscon katuja tallasimme yhden sateisen päivän. Minä ja Janne saimme sääriin tuntuvasti todeta, ettei shortsit lämmitä edes mieltä. Jesse muistuttikin meitä moneen otteeseen, että sää on pukeutumiskysymys ja (narinat pois!) :D Palmut ei siis aina tarkoita hellelukemia. Muutoin kaupunki ihastutti meidät monella tapaa. Mieleen jäivät etenkin pilvenpiirtäjät, hyvin hoidetut kauppakadut, Golden Gate Bridge ja Chinatown. Suomalaisten silmiä hivelivät myös erityisen leveät kävelytiet sekä kauniit kukkaistutukset. Täytyy kuitenkin todeta ettei niin paljon hyvää ettei jotain huonoakin. Nimittäin kaupungilla esiintyvä köyhyys ja asunnottomuus ei sateisella ilmalla paljon naurattanut.  Kaduilla elävät asukkaat kuskasivat ”kotejaan” kauppakärryillä palmun alta toiselle. Täällä ei näköjään pidetä ihan kaikista huolta.  

San Franciscon jälkeen yövyimme yhden yön Lompockissa, josta suuntasimme kohti Los Angelesia. Lauantaina olikin edessä paljon kuultu Six Flags huvipuisto. Saavuttuamme alueelle meille (ainakin mulle) aukeni järkyttävä todellisuus. Pelkästään laitteisiin katsominen sai mun ja Jessen polvet kovin löysiksi. Kerettiin jo suunnitella omaa ”hieman” löysempää kierrosta possujunissa. Porukan paine kaatoi kuitenkin haaveemme.  Ei kehdannut luovuttaa, menihän tytötkin! Ensimmäisen laitteen jälkeen ainakin mun nuppi tärisi siihen malliin, että turha sitä oli peitellä. Kerkesinkin jo huokasta, että menispä tuo aika nopeammin. Aika ei mennyt, mutta vuoristoradat menivät! :D Laitteiden huippunopeudet hivelivät jopa 160 kilometrin tuntivauhtia eikä kiemuroista ollut puutetta. Lopulta pisteen iin päälle laittoivat Sara, Janne ja Sussu, jotka uskalsivat hypätä ”triplebenjin”.  Kaiken kaikkiaan saimme viettää reissumme jännittävimmän ja ehkä myös kivoimman päivän, josta näkee painajaisia vielä pitkään.  

Sunnuntaina lähdimme käymään Anaheimissa ja Honda Center areenalla. Sisälle ei päästy, mutta jätimme viestin Ducksin fanikaupan oveen: To Teemu Selänne, Saku Koivu ja Toni ”Lyde” Lydman. Kirjurina toimi Jesse, jotta saimme juridisesti pätevän asiakirjan. Asiakirjaan laitoimme yhteydenottopyynnön sekä toivomuksen, että saisimme tulla seuraamaan harjoituksia.  Kirjoitushetkeen mennessä ei ole soittoa eikä sähköpostia kuulunut. Uteliaisuutemme pääsi valloilleen entisestään, kun Sussu oli googlettanut Selänteen kotiosoitteen. Osoite gepsiin ja eikun kaffille! Haaveeksi jäi, kun matkamme päättyi kolme ja puolikilometriä ennen Teemun kotiovea olevaan sulkuporttiin.  ;)

Maanantaipäivän käytimme Los Angelesin downtowniin sekä Hollywoodiin.  Hollywood kukkulalla törmäsimme kuvausporukkaan ja tiellä vartioivaan poliisiin. Suomalaisturistit olivat kuitenkin tervetulleita ja pääsimme tunnetuille tantereille kuvailemaan. Kukkulalta avautui myös hienot näkymät downtowniin, johon suuntasimme seuraavaksi. Niin kummallista kuin se onkin, alakaupunki vaikutti todella hiljaiselta ja kuolleelta. Ei löytynyt perinteisiä nakkikauppiaita kadunkulmilta, vaan jouduimme nälissään poistumaan kalifornialaiseen pitseriaan.  Tätä tarjosi San Francisco ja Los Angeles. Seuraavaksi poppoomme siirtyy valloittamaan San Diegon aluetta! 

-          - Jaakko



 Golden gate bridge, San Francisco
 Ykköstien varresta ei merimaisemat lopu kesken
 Makkara löhöilee!
 Six flags magic mountain, Los Angeles
 Tunnelma katossa kohti ekaa vempainta...
 ...olikohan tämä?
 Triblabenji
 Ducksin tytöt
 ja areena
 Jesse raapustaa(huomaa käsien vapina...)
 perhoslaastari pitää!
 Long beachin ympäristöä
Kohti Hollywood kukkulaa ja kuvaukset heti käynnissä..ystävällinen poliisi-setä päästi jatkamaan matkaa.
 Tulevat Hollywood starat
 me kans!
 losin hiusmuotia
 tähtikadulla
 Kafella fasessa
 Saran päiväkahvi
 losin downtown...

 Venice beach
 lautailijoiden päivä päättymässä

Rantaboulevardi

3 kommenttia:

  1. Huh huh, ei voi muuta sanoa..
    Teiltä ei näytä hiipuvan matkajännitys loppumatkaa kohden. Te pärjäätte noilla muistoilla pitkään. Me ootamme talavea alkavaksi,vielä ei vain lumestakaan oo tietoa.
    Tuo palmukuva ei ollut edes todellinen, niin upea se on.Ja tuo hyppy, ei varmaan yhtään lähtenyt ääntä hypyn aikana. Ei muuta kuin jatkakaa matkaa yhtä turvallisesti ku tähänkin asti:) ja kerätkää muistoja. Toivottavasti sää sallii teille hyviä hetkiä. Turvallista matkaa teille täältä kotopuolesta.
    -riitta

    VastaaPoista
  2. Huh huh, teitä ja teidän reissuja. On kokemuksia ja näkemyksiä laidasta laitaan. Ei onneksi ole sattunut mitään vakavampaa. Maltti on valttia. Toivottavasti hypyt ovat takanapäin ja uudet kokemukset ovat maankamaran päällä. Mukavia matkailupäiviä ja kokemuksia sekä turvallista jatkoa matkallenne.
    Me olemme lomailleet Suomen Lapissa ja kävelleet tunturimaisemissa lunta odotellessa. Hiihto jäänee kevättalvelle.
    On nautittu näistä teidän matkakertomuksista kuvineen ja päivittäin pitää kiirehtiä koneelle katsomaan, josko olis taas tullut uutta katsottavaa.
    Terveisin Mamma-Miia ja yks isä Lapin vieraineen.

    VastaaPoista
  3. Hienoa tekstiä Eugenilta,pisteet ja pilkut kohillaa,positiivinen yllätys! haha:D on hienoja kuvia ja hieno reissu teillä!
    ps.tuliaisia saa tuoda,esim McDonaldsista kertyneet lelut käyvät mainiosti :D

    VastaaPoista